Apua kodissani asuu puikon tuhoaja!

Kuten otsikko kertoo olen menettänyt nyt parit puikot lyhyen ajan sisään. Syyllinen on tietysti tämä nuorempi harjiksemme Jedi. Joka jostain syystä ei tue äidin käsityöharrastusta vaan meidän vanhempien poissaollessa järsii puikonpäät piloille. Sen siitä saa kun käyttää bambupuikkoja. Metalliset eivät olisi hetkahtaneetkaan.
Parempi kuitenkin kun järsii niitä eikä koske avokin sähkölaitteiden johtoihin. Ovat puikot huomattavasti turvallisempia ja halvempia järsittäviä :D

Tänään kävinkin sitten hakemassa toisille järsityille puikoille seuraajat, kun uhriksi joutuivat 3n sukkapuikkoni, samalla reissulla kipaisin Titityystä hakemassa myös pitsikärjellisen 3,5n pyöröpuikon häähihattimeen. Lankaostoilta tälläkertaa vältyin.

Kevään kunniaksi esittelen noin vuosisitten valmiiksi saamani vauvaneuleen, jonka tein kaverin lapsen ristiäislahjaksi. Lankana on ihanan pehmeä ja konepestävä Lanett merinovilla. Puseron malli oli jossakin Sadnesin lehdessä, jonka lainasin ja palautin muistamatta merkitä tietoja ylös. Tein suoraan 6kk ikäisen koon, jotta pusero menisi pidempään ja neuloin hihoihin ja helmaan hieman lisää pituutta, jotta käyttöaika vielä hieman pitenisi.

Koristeeksi silmukoin päälle kirahvin, koska lapsen äiti on totaalisen kirahvi- ja muutenkin Afrikka-hullu.
Kovasti tätä on kuulemma pidetty ja ihailtu. Itsekin olen työhön kyllä tyytyväinen.
Miehusta tosiaan on Lanettia, samaten kirahvin keltainen. Laikut ja harja ovat jotain jämäksi jäänyttä kirjavaa sukkalankaa. Ääriviivat on rajattu muliinilangalla. Olalle laitoin mielestäni tosi kivat napit, joissa on hieman kiiltoa.

Sain myös kunnian toteuttaa samall vauvalle kastemekon, jonka helmaan kirjoin käsin poika-vauvan nimen ja  syntymävuoden.

Taustalla näkyy pala koulutyötäni, huivishaalia jonka olen itse suunnitellut, langat värjännyt ja tietysti kutonut.

Kirjontaa en tehnyt vapaallakädellä, vaan etsin mukavan fontin netistä ja jonka mukaan jäljensin kirjainten mallit silkkipaperille, jonka läpi sitten kirjoin. Taustalla on ohut liimaharsotukikangas tukemassa kirjontakohtaa.

Aurinkoa taivaalla ja langoissa

Sää on paria poikkeusta lukuunottamatta ollut mainio viimeisen viikon. Koiruuksien kanssa on tullut oltua pihalla ja käsityöt sitten ovat jääneet vähemmälle.
Tänäänkin on aurinko paistanut ihanasti ja olin pitkästä aikaa pyörällä liikkeessä, kun kurssilta oli vapaata ja minulla sattui olemaan lääkäriaika. Joten polkaisin sinne ja samalla reissulla päätin käydä katsastamassa mitä kevät-/kesälankoja keskustan lankaputiikkeihin oli oikein saapunut.

Tarkoitus ei tietenkään ollut ostaa mitään, onhan kotona pienoinen vuori jemmalankoja, joita olen urhoollisesti päättänyt yrittää neuloa pois ennen uusien ostamista. Mutta enkös sitten jälleen kerran sortunut. Perusteluna tällä kertaa käytin syytä että "pitää käyttää avokin joululahjaksi (avokille suurkiitos! <3) antamat lahjakortit pois ennen kuin menevät vanhaksi".

Titityystä mukaan tarttui 3kerää Rowanin Kidsilk Hazea, ihanaa kevään vihreää 597. Olen pitkään arponut että kestäisinkö pitää runsas silkkistä Hazea, vai rupeanko raapimaan. Nyt päätin että otan langat kotiin, jotta pääsen inspiraation kanssa testaamaan. Värinä vihreä, koska itse rakastan kaikkea vihreää ja tiedän että vihreän mohairhärpäkkeen saan annettua lahjaksi, jos kutitus käy sietämättömäksi.

Poppeliin suuntasin tarkoituksenani katsella liikkeeseen tupsahtanutta Muskattia, mutta huomioni varasti ihanainen Katian Degradé "sun", joka on pehmoinen liukuvärjätty puuvilla. Mukaan tarttui 300g kelta-oranssi-vihreä-kirjavaa lankaa, mieleen heräsi idea tehdä tästä langasta kevyt kesäbolero narutopin päällä pidettäväksi.

Projekteina menossa ovat:
1. pinkit(!) sukat siskolle ohuesta stepistä, tekniikkana varpaastavarteen.
2. sukat siskon poikakaverille, lankana Janne
3. pitsihihatin kaverin hääpukuun
4. proto kaverin hääpukuun.

Kuten noista projekteista huomaa olen taas pitkästä aikaa päässyt tilaustyötä tekemään ompeluksienkin puolelta. Tällä hetkellä tehdään protoa kaverin hääpukuun, malli näyttää hyvältä ja pienillä muutoksilla siitä saa hyvin istuvan. Onneksi tämänkään projektin kanssa ei ole kiire, sillä häät ovat toukokuun lopulla. Mieluummin kuitenkin olen valmis hyvissä ajoin, kuin viimeisellä viikolla. :D

Ihanaa Kevättä!

Snurre kevätarvonta

Innokkaana uuden kokeilijana on pakko osallistua kaikkiin käsitöihin edes jotenkin liittyviin kilpailuihin. Ja tämähän on kerrassaan mainio arvonta :D Mukaan pääsee täältä. Kaikki ihmeessä osallistumaan!

Itse olen lähinnä koulutuksen puolesta kutonut trikoosta, jämistä on jotain pikku koria tullut virkattuakin. Nyt vaan haaveilemaan, että mitä noista tekisi, jos sattuisi voittamaan :)

Uutta kurssia, sukkia ja pitsihihatin

Loma loppui lyhyeen ja aloitin jälleen eilen työkkärin kurssin: Luovienalojen työllistymismahdollisuudet. Kontakti opetusta on 3 viikkoa ja sitten on noin 2kk työharjoittelu. Työharjoittelua odotan innolla, kun vain löytäisi mielekkään paikan. Pari mielenkiintoista olen jo löytänyt, mutta lopullinen paikka on vielä arvoitus.

Tuttuun tapaan kurssitekemiseksi varasin sukat. Yritän nyt opetella tekemään sukkaparin loopilla varpaasta varteen tiimalasikantapäällä. Muuten työ kyllä etenee, mutta kantapään muotoiluihin tulee aina hirmuiset reijät vaikka kuinka koitan kiristää lankaa tiukalle. Olisiko kellään vinkkiä, jolla nämä reijät vältettäisiin? Nyt paikkaan reijät jälkikäteen jämälangalla. Sukkalankana olen käyttänyt Austermann Step-lankaa, jossa on ihana aloevera- ja jojopa-öljy käsittely. Öljyjen ansiosta en ole haavonut sormenpäitä näitä sukkia tehdessä vaikka yleensä siinä onnistun. Käytössä kun on 2,5mm pitsipyöröt. Steppiä Jyväskylässä myy Pikkulinna.

Menossa on nyt kolmas pari näitä sukkia. Ensimmäisen parin sai totuttuun tapaan avokki, toisen parin tein siskoa ajatellen, mutta jossain kävi köpsähdys ja sukista tuli liian pitkät. Onneksi sopivat sitten isän jalkaan kuin valettu. Luulen vian olevan käyttämässäni malli taulukossa, josta olen ottanut mitat jalkaterän pituuteen. Taulukko on saatu Teeteen myymälästä, mutta nettisivuilla sitä ei ole. Parempi siis sovitella sukkaa aina välistä saajan jalkaan. Tutulta sain kyllä hyvän neuvon, hän sanoi itse pyytävänsä aina sukkaa tahtovaa piirtämään jalkansa paperille, piirroksesta on sitten hyvä ottaa mitat.

Varovasti olen alkanut tutustua pitseihin. Palmikot olivat edellinen iso haasteeni ja hurahtaminen niihin kävi nopeasti. Tavoitteena olisi neuloa pitsihihatin kaverin hääpukuun. Pitsin mallia olen katsellut Nancy Bushin kirjasta Pitsihuivit neuloen. Siinä esitellään Haapsalunhuivien historiaa ja kirjasta löytyy monta hienoa ohjetta. Kirjan tarkempi esittely löytyy Ullaneuleesta.

Koiramaisia juttuja

Piitkä aika edellisestä postauksesta, mikä selkeästi todistaa etten ole tietokoneihminen. ATK-kurssi vei siinä voiton, että kurssipäivän jälkeen olin liian sippi alkamaan mitään hommia tietokoneella. Kurssipaikassa oli vielä niin huono ilma, että oli ihan tööt-olo ja pääkipeä joka ilta. Nyt on kurssi kuitenkin ohi ja sieltä sain sen @-kortin suoritettua. Eli nyt on virallinen todistus etten ole ihan käsi tietokoneen kanssa.

Tämän viikkoa olen sitten lomaillut ja nauttinut koira-herrojen seurasta.

Jediläinen piiloutuu

Yllä oleva kuva on Jedin ekalta koto viikolta, elikkä melkein jo kuukausi sitten otettu. Siitä on herra kasvanut melkoisesti. Koska Jedi sattui saapumaan meille hyvällä ajoituksella talven kovimpien pakkasten aikaan neuloin hänelle kurssilla ja kotona nutun.

Nuttu on nyt jo käymässä pieneksi. Lähinnä jäämässä selästä lyhyeksi. Hyvin sopi ja pukeminen oli helppoa kun selässä on nappirivi. Tähän olen käyttänyt jämälankoja. Violetti on kaksinkertaista Drops Alpacaa ja musta Regian sukkalankaa, myös kaksin kertaisena. Tätä käytettiin kovilla pakkasilla eikä näyttänyt Jedia palelevan. Puku pysyi hyvin päällä joustinneuleen ansiosta, mitä nyt muklatessa (sylissä ollessa) takajalat saattoivat tulla pois lahkeesta. Omin tassuin mentäessä lahkeet pysyivät hyvin paikallaan.

Lauhemmilla keleillä olen käyttänyt loimea, jonka tein Eskimosta ja lapasista tähteeksi jääneestä Easystä. Malli on Garnstudion sivuilta, jota olen kyllä hieman muokannut, kun en osaa ohjeessa pysyä :D Koko on XS ja oikein sopiva harjiksen pennulle.

Seuraava puku onkin sitten hieman pitkä selästä, mutta kasvunvaraa on, joten ei ainakaan jää ihan heti pieneksi. Lankana jälleen Eskimo. Aivan kauluksessa loput jämät Easystä.

Lopuksi pari kuvaa Milosta, jotta emme ihan unohda häntä :D Ja haluan kerrankin näyttää miten Milon turkki on siisti hetki pesun ja föönauksen jälkeen. Kauaa tämä hetki ei kuitenkaan kestä.